Ystävänpäivänlahja

"Kiitollisuus tekee tästä

hetkestä onnellisen paikan elää." 

Minä kysyn ja maailma tarjoaa vastauksia. 

Vein tänään poikani Nesteelle pelireissulle lähtöä varten.
Vilkutin tutulle, meitä niin monta kertaa meitä  kuskanneelle Bussikuskille.

 Haikeus täytti muutenkin alakuloisen mieleni. 

Oi niitä ihania aikoja, kun lauantait tai sunnuntait vietettiin mitä parhaimmassa seurassa meidän poikien joukkueen vanhempien kanssa. Naurua ja tarinaa piisasi kaikilla pelireissuilla.

Nyt on poika aikuinen ja edustuksen riveissä. 

Vanhempien paikka on kotona tulospalvelun äärellä tai kotipeleissä kentän laidalla.

 

 

 

 

 

+3

Tänään suloisen Hannen pitämässä airyin&yanjoogassa kerkesin pussissa(hammockissa) maatessa (taas)pohtia elämääni. 

Mietin onko tämä nyt SITÄ villitystä`, ikäkriisiä vai mitähän on meneillään.

 Muutoksen tuulia minussa.

Entinen leppoisa ja rauhallinen kotoilu viikonloppuisin ei houkuttaisi tai koen tylsistymistä.  Ikävillitys? Sisäisenänäkö levottomuutena se punkee esille? Tylsyys? Kevät?

Jooga rauhoitti oloa ja vielä oli tänään tiedossa ulkoilua Ystävän kanssa.

Ja voi että, mikä ajoitus ja tulevan ystävänpäivänteko.
  Ystäväni Ulla oli varannut meille nuotiontekovälineet ja eväät.

Lammasaarenrannalla paistettiin makkarat, juotiin termarikahvit korvapuusteilla sekä paistettiin jälkkäriksi vaahtokarkkeja.

Aurinko paistoi, elämä hymyili.
Ihana Ulla ja ystävänpäivälahja. Lahjana tämä suloinen kokemus.

Sekä universumille kiitos, joka kuuli ajatukseni tylsyydestä.
Nyt sauna lämpenemään ja rakas sohvakin sukkakutimien kera kutsuu
Kiitos, kiitos, kiitos.

Luen Sanna Wickströmin kirjaa: Hyvän elämän reseptit.

Tässä kirjassa on mukavia ajatuksia ja nukkumaan käydessä niitä on mukava mietiskellä.

Seuraava ajatelma on kirjasta. Kuten myös tekstin alussa oleva lainaus.

"Elämä ei ole sellaista,

jollaiseksi sen joka aamu

kuvittelit, vaan elämä on 

sellaista jota et yhtenäkään 

aamuna osannut toivoa."

Mari