Viikonlopun tähtiruoka, uudet perunat

Viikonloppuna syötiin hyvin, sekä kotona että ravintolassa.
Kotona ruokatähtenä oli uudet perunat, ruotsalaiset vielä tällä erää.

En tiennyt ostaessani niitä pieniä ihanuuksia, että olisivat ruuan tähtiainesosa.
Niin kävi, että veivät pääosan tässä ruokacastingissa, uudet potut ja ohimennen kaupasta mukaan napattu sillifile ja tilli.

Sivuosia launatain ruuassa näytteli uunikanaa broilerin rintafileestä. Niistä tulee aina mureat. Pellille broilerin kanssa pääsi bataattia, sipulia ja porkkanaa. Maustettuna öljyllä ja mausteilla.

Nekin olisin voinut kipata lautaseltani.Sillä potun ja sillin astuttua näyttämölle lähti laustaselle kehittymään leikkelelautanen. Kinkkua, juustoa, keitettyä kananmunaa ja salaatteja.

Sunnuntai-iltana grillattiin täytettyjä herkkusieniä pekonikääreessä, possua(possun pötkylihasta), ja halloumijuustoa.
Salaattina vihersalaattimix ja avocadoa sitruunalla ja mustapippurilla. Hyppysellisen, hyppysellinen sormisuolaa päälle.

Sekä tietenkin lempparia, tomaattia ja basilikaa.

Sinne sekaan loikkasi myös pieniä miehen sormenpäänkokoisia  pottuja ja silliä pieni siivu.

Vieläkin hieman väsyttää viikonlopun hauskuudet ja mieleen vähän väliä juolahtaa lauantain tapahtumia.
Mutta se on ihan oma tarina se pyöräilyretki.

Suloinen kielon ja sireenin tuoksu leijailee tässä maanantain aamussa.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Mari

Varhaisen aamun juoksulenkki

Heräsin varhain lauantaiaamuun, sateiseen aamuun.
Kaivoin kaapista juoksuvermeet ja kuulokkeet. Pinkasin läheiselle polulle ja sitä kautta kuntopolulle juoksemaan.
 Ilma oli sateen vuoksi hapekas. Pieni lenkki toi hien pintaa ja majakkoon kielot.

Esteettisen ihmisen juoksulenkki voi olla mättähältä mättähälle juoksua, kun kaikkea pitää ihailla ja kuvata. Eipä siinä varhaisena aamuna minulla mihinkään kiire ollut. Ja sitäkin kovemmin sitten  ylämäet juostava.

Aamupalaksi keittelin viikonloppu herkkua, mannapuuroa mansikoilla.

Tänään on yhden aikakauden loppujuhlat. Poikein pitkäaikainen salibandyjoukkue hajoaa. Pojat jatkavat pelejään, mutta ei enää tässä samassa joukkueessa.

Tänään on salibandyjoukkueen vanhempien omat mailanpainajaiset pyörälenkin merkeissä. Poikien harrastuksen myötä olemme viettäneet kymmeniä viikonloppuja yhdessä pelikenttien laidoilla, tehden talkoita sekä bussissa istuen matkustaen ympäri suomea.

 Ihanaa porukkaa ja ollaan tultu hyviksi ystäviksi. Tänään viedään valmetajat syömään, mutta sitä ennen suoritetaan pieni pyörälenkki. Alkaen tietysti ABC:ltä. ABC on ollut takuuvarma ruokapaikka joukkueen ruokailuissa pitkin maatamme. Luvassa on naurua, lisää naurua. Muutama ohjelmanumero ja hyvää syömistä.

Mutta sitä ennen pienet päiväunet.

Mari

Erään aamun työmatka kuohut

Työmatkalleni osuu kosken alkupää ja tällä viikolla sitä juoksutettiin. Osasin varautua kameran kanssa aamuun, kun edellisenä päivänä kotiin ajaessa näin sitä jo juoksutettavan.
Normaalisti tässä kuohuvassa kohdassa on kuiva, kivikkoinen uoma.

Kuohujen liikettä ja vellomista on ihana katsoa. Vesi möyryää ja noulee rantoja ja kiviä.
Todella kiehtovaa ja kyllä myös peloittavaa.
Tyynen veden kuva on sillan ja sulkujen toiselta puolelta.

Tänään on jo perjantai. Ihanaa, ihanaa...

Mari

Oi ihana toukokuu vol.2

Kaunis toukokuu.
Kasvit kukoistavat ja vihreys on valtaisaa.
Tänään saatiin kunnolla vettä. Luonto oli sitä vailla.
Nautin suunnattomasti sen kohinasta kattoon aamuyöstä. Puhdistaa ja kasvua takaa.
Sekä mikä tuoksu lähtee luonnosta sateen jälkeen.

Oi ihan toukokuu.
Such a lovely May.

Mari

Maisemakahvilan raparperipiirakkaa

Tai kuten meillä tämä tunnetaan Kaisa-Leena sitruunapiirakkaohjeena.Tässä tapauksessa vain raparperilla maustettuna.
Suloinen piirakka. Tee itsellesi. tee perheelle. tee ystäville tai työkavereille. Taatusti ilahdutaa. On niin hyvää. Käy juhliin tai arkeen.

Kaisa-Leena piirakkaohje raparperillä

Muruseos:

8 dl vehnäjauhoja

3 dl sokeria

2 tl leivinjauhetta

2 tl soodaa

2 tl vaniljasokeria

250 g voisulaa

Pohjataikina:

noin 2/3 muruseoksesta

2 dl piimää( luonnonjugurttia)

1 kananmuna

Täyte:

1 l raparperipaloja

2 tölkkiä rahkaa (2 x 250 g)

2 dl sokeria

2 kananmunaa

3 tl vaniljasokeria

Pinnalle:

noin 1/3 muruseoksesta

Sekoita muruseoksen kuivat aineet ja lisää lopuksi voisula. Jaa seos kahteen eri kulhoon. Käytä 2/3 muruseoksesta pohjataikinaan. Jätä kolmannes pinnalle ripoteltavaksi. Lisää pohjataikinaan keskenään sekoitetut piimä ja kananmuna. Levitä seos leivinpaperilla peitetylle uunipannulle. Ripottele pohjataikinan päälle noin litra raparperi- tai omenapaloja, myös marjat kuten mustikka, puolukka, karviaiset tai herukat käyvät. Sekoita rahka, sokeri, munat ja vaniljasokeri. Kaada seos piirakan päälle. Ripottele lopuksi muruseosta pinnalle ja paista raparperipiirakkaa 175-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Tarjoa Maisemakahvilan raparperipiirakan kanssa vaniljakastiketta tai jäätelöä.

Situunapiirakaksi tulee kun laitat täytteeseen sitruunan raastettu kuori ja menu.

 "Äitiiiii....Saanko maistaa palasen...
ota vähän kulmasta ...vien tämän töihin..."
Kaikki on suhteellista <3 Elämän palasten kokokin.
Jätin sitten puolet kotiin nautittavaksi.

Mikään ei ole niin terapeuttista kuin puuhastelu. Kun harmittaa tai elämän murheet käy yli. Minun murheet yleensä pohditaan läpi liikunnassa tai tekemällä käsillä jotain.
 Eilen leivoin piirakkaa, puuhastelin puutarhassa ja kerkesin muutaman isoäidin neliönkin virkata.
Kun harmitti. Kun murehdutti. Joskus se on elämä on pisteestä kiinni.

Silti aamulla paistoi aurinko ja eteenpäin mennään.

Syreenit lumoaa täällä taas.

Mari

Rhurbarbpie

Sunnuntain brunssi luonnon helmassa

Sunnuntaiaamu valkeni kauniimpana kuin eilinen sää. Takarappusilla aamukahvia juodessa mietittiin mihin voisi lähteä kameroiden kanssa. Ei jaksettu kovin kauas ja muutaman kymmenen kilsan päässä on kaunis ranta johon päätettiin lähteä syömään aamupalaa. Siitä sitten kahvit termariin ja pari voileipää sekä eiliseten lettujen jämät mukaan.

Rantaan tultuamme ihmeteltiin rannassa olevaa kangasta, kunnen nähtiin ilmoitus puussa joka oli pelastuslaitoksen siihen laittama. Läheisellä tehtaalla oli käynyt öljyvahinko suoraan Saimaaseen aiemmin keväällä. Onneksi tämä ranta näytti hyvin puhtaalle.

Viehättävä pieni majakka Saimaalla.

Kotiapäin toista reittiä ajaessa, rehellinen maalaismaisema asettui eteemme. Pellot olivat kullan keltaisina voikukista. Pysähdyttiin ja kuvasin hieman tätä upeutta.
Siellä voikukkien keskellä kykkiessäni, lapsuuden tuttu tuoksu leijaili nenääni. Nämä voikukat veivät mieleni kauas lapsuuteen ja pienten tyttöjen leikkeihin siellä. Lienen ollut lapsena voikukan mittainen ja tuoksun keskellä paljonkin, kun näin voimakkaan elämyksen tuoksu toi.
Muistatteko niitä voikukkakransseja hiuksilla tai voikukkasoppaa mitä keitettiin leikkiastioissa?

Meinasin sitoa voikukkakranssi muistellakseni kuinka se tehtiin...mutta kiireinen aikuinen, kun olen se jäi haaveeksi.

Kultaisia arjen päiviä toivotellen.
Tänään vielä kundaliinijoogakurssille ja illalla suomen peli kanadaa vastaan.

Mari

Sateinen lauantai

Sateinen lauantaipäivä.
 Vihdoinkin meillä tuli sadetta. Luonto kaipasi vettä ja puhdistusta. Toisella pojalla on allergiset oireet olleet todella voimakkaat.
Kukkapenkit ovat jo  pyytäneet vettä pidemmän aikaa.

Istuin aamukahvillavesisadetta kuunnellen takaportailla, katoksen alla. Ei voinut kuin hymyillä maailman kauneutta ja hyvää tuoksua joka kesäsateesta tulee.

Aamupäivän tein uuden satsin tonnikalapihvejä ja kastiketta, kun edellinen satsi hävisi nuoremman pojan suuhun tuosta vaan. On ne pihvit vaan todella hyviä. Lisukkeeksi salaattia ja varhaiskaalilisuketta. Sekin tehdään nykyisin vaan kaalista ja kermaviilikastikkeesta, josta unohdin munahakkeluksenkin pois.

Päivällä oli myöskin se Taavi Kassilan jooga ja meditaatiotunti. Korutonta, yksinkertaista ja mutkatonta. Sekä ohjaus, että tunti. Mielilepäsi eikä suorituspaineita ollut.

Ruuan jälkeen sohva, villasukat ja torkkupeitto kutsui ja sai houkuteltua.
Mikäs se mukavampaa sadesään puuhaa.

Yllä oleva torkupeiton olen tehnyt vuosien saatossa virkatuista isoäidin neliöistä. Poikein musiikkiopintojen tai urheilutalolla istuessani heitä odottamassa, nämä neliöt tulivat tehtyä.
Äiti auttoi ja kokosi ne yhteen peitoksi.

Tänään MM-kiekkoa katsoessa kaivelin virkkuukoukun ja langan esille ja aloin taas väsätä neliöitä.
Se on koukuttavaa. Miula on kylkenut pieni virkkaus käsilaukussa. Aina on jossain odottelua tai luppoaikaa kaivaa virkkuu esille. Keskitynkin yleensä paremmin vaikka kuuntelemaan jotain käsien saadessa puuhata jotain.

http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/tee_itse/virkkaus/nain_virkkaat_isoaidinnelion

Tuosta linkistä hyvä ohje ja video neliön tekoon. Pieni varoituksen sananen. Voi tulla himo tähän virkkaamiseen..

Sadeillan iltapalksi lakritsiteetä ja pikkulettuja.

Hyvää yötä!

Mari

Pizzaperjantai

Elämässä löytyy yllättävistä paikoista kauneutta.
 Katso välillä työkaverin ikkunasta ulos.
Tämän viikon ihanuus on työkaverin ikkunasta katsoessa huomattu humala-aita työpaikan takapihalla. Etenkin ennen kahdeksaa aamulla siihen lankeavassa aamuvalossa.

Tänään muistin ottaa töihin kunnon kameran ja kuvasin aidan.
En tiedä sinusta, mutta minun silmääni silmääni se viehättää, Aamuauringon viileä kajo ja kaunis vanha aita, siihen kiipeävä humalaköynnös(Humulus Lupulus).

Eilen kauppareissulla varasin tälle illalle pizzatarvikkeet.
Tässä kohdin menin todella siitä mistä aita on matalin ja ostin jopa pizzanpohja-ainekset.
Pizzan päälle varasin kinkkusuikaletta, Mozzarellaa, metukkaa, juustoraastetta ja tomaattia sekä rukolaa. Kaikkea vähän, mutta tarpeeksi.

Salaattiksi friseesalaattia ja tomaattia, basilikaa ja ruohosipulia.

Hyvää viikonlopun aloitusta!

Huomenna joogataan Taavi Kassilan tunnilla. Itselläni on todella syvä junttura viikon treeneistä.Niin syvä, että kavely on katkonaista ja istumaan kykenee vain jostain tukien. Ei hyvältä näytä huomista ajatellen.

Mari