On Aamuja ja aamuja.
Syksyiset aamuauringonsäteet houkuttivat kuvausreissulle Aviomiehen kanssa Konnunsuolle.
Aamun hiljaisuudessa kuuluun upea hanhien huuto. Hanhia on satoja. Tulossa ja menossa, hetken levähdys ja matka jatkuu kohti lämpöä.
Tulevat hanhet pitävän jyhkeää kuminaa, kuin traktorit olisivat kaukana pellolla töissä.
Lähdön merkki on lisääntyvä kaakatus. Ja yhtä äkkiä on taivas täynnä ylilentäviä hanhia. Mielettömän upeaa. En ole koskaan nähnyt vastaavaa.
Hetken on hiljaista, kaukaa kuuluu ukkosen kaltainen jyrähtely. Yksinäinen koira hauhahtelee ikäväänsä.
Okran väriset pellot ja harmaat ladot huokuvat syksyistä eloa.
Pian sama upea hanhien lähtö ja tulo toistuu. Tällä lentokentällä on tänään ruuhkaa. Seuraava parvi ohjaantuu viereiselle pellolle.
Lähtö tänne oli valmistelematon joten kaakaotermari ja voipullat ovat vain haavetta.
Sekä tajusin tarvitsevani sormikkaat ilman sormenpäitä. Lie kynsikkäät nimeltään.
Rakastan syksyä ja tätä tunnelmaa.
Valoa ja värisävyjä.
Lintujen lähtöhuutoja ja okranvärisiä peltoja.
Sielussa värisee suloinen haikeus.
Mari
Kuvat ja teksti on tehty pari viikonloppua sitten sunnuntaiaamuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistäsi ja pikku viesti olisi mukavaa.