Sateinen lauantaipäivä.
Vihdoinkin meillä tuli sadetta. Luonto kaipasi vettä ja puhdistusta. Toisella pojalla on allergiset oireet olleet todella voimakkaat.
Kukkapenkit ovat jo pyytäneet vettä pidemmän aikaa.
Istuin aamukahvillavesisadetta kuunnellen takaportailla, katoksen alla. Ei voinut kuin hymyillä maailman kauneutta ja hyvää tuoksua joka kesäsateesta tulee.
Aamupäivän tein uuden satsin tonnikalapihvejä ja kastiketta, kun edellinen satsi hävisi nuoremman pojan suuhun tuosta vaan. On ne pihvit vaan todella hyviä. Lisukkeeksi salaattia ja varhaiskaalilisuketta. Sekin tehdään nykyisin vaan kaalista ja kermaviilikastikkeesta, josta unohdin munahakkeluksenkin pois.
Päivällä oli myöskin se Taavi Kassilan jooga ja meditaatiotunti. Korutonta, yksinkertaista ja mutkatonta. Sekä ohjaus, että tunti. Mielilepäsi eikä suorituspaineita ollut.
Ruuan jälkeen sohva, villasukat ja torkkupeitto kutsui ja sai houkuteltua.
Mikäs se mukavampaa sadesään puuhaa.
Yllä oleva torkupeiton olen tehnyt vuosien saatossa virkatuista isoäidin neliöistä. Poikein musiikkiopintojen tai urheilutalolla istuessani heitä odottamassa, nämä neliöt tulivat tehtyä.
Äiti auttoi ja kokosi ne yhteen peitoksi.
Tänään MM-kiekkoa katsoessa kaivelin virkkuukoukun ja langan esille ja aloin taas väsätä neliöitä.
Se on koukuttavaa. Miula on kylkenut pieni virkkaus käsilaukussa. Aina on jossain odottelua tai luppoaikaa kaivaa virkkuu esille. Keskitynkin yleensä paremmin vaikka kuuntelemaan jotain käsien saadessa puuhata jotain.
http://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/tee_itse/virkkaus/nain_virkkaat_isoaidinnelion
Tuosta linkistä hyvä ohje ja video neliön tekoon. Pieni varoituksen sananen. Voi tulla himo tähän virkkaamiseen..
Sadeillan iltapalksi lakritsiteetä ja pikkulettuja.
Hyvää yötä!
Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistäsi ja pikku viesti olisi mukavaa.