...odottaa tekijäänsä.
Työhön paluu, koulujen alku, salibandykauden alku, kaudenavajaistapahtuma seurassa.
Elämän ilot ja surut.
Meinaa viedä arki mukanaan ja vakaasti tehty päätös hoitaa puutarha syksyyn asti. Lepovaiheeseen.
Meinaa kariutua.
Ajan puutteeseen.
Liikkumaan en ole ennättänyt, en jumpille en juoksemaan. Joogakin jäänyt.
Illat menee puhelimessa ja muissa viestimisssä seuran asioita hoitaen.
Vakaasti päätetty yöunien korjaus meinaa kariutua sekin.
...mutta kiskasen itseni kiireestä irti.
Hengähdän syvään ja lupaan ensi viikolla aloitaa ne kaikki jutut, jotka vielä tämän viikon kiireen alle jää.
Hengähdän puutarhassa tervehtimässä kärhöjä, ruusuja, pelargonioita,kuunliljoja...nyppään kuivat kukat petunioista. Tarjoan vettä janoiselle verbenalle.
Kauniisti keltainen kesäkurpitsa siellä kasvaa.
Pörriäisetkin vielä pörrää kukissa.
Kiire on omien korvien välissä. Asiat hoituvat hosumatta ja luottamalla siihen että vähmmälläkin tulee hyvää.
Mukavaa viikonalkua ja hengähtäkää, kivojen juttujen äärellä.
Mindfullnesta parhaimmillaan.
Hetki, vain hetki ja mieli virkistyy.
Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos käynnistäsi ja pikku viesti olisi mukavaa.