sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Lauantai-iltana




 Aamulla varhain paistaa aurinko. 
Vaikka päivästä tulisi sittemmin sateinen.
Aamuaurinko käy meidän ruokailuhuoneen ovenikkunasta antaen valonsäteitä seurattavaksi.
 En onnistu niitä vangitsemaan kameralla. Mutta pidän niiden leikeistä lattialla ja seinillä...
 
Ruokailuhuoneen ovesta on käynti suoraan puutarhaan. Lempipaikkani on sen oven juurella, vaatimattomilla takarappusilla. Josta on näkymä suoraan Jasmikkeiden alle, kuin salaiseen puutarhaan.
Sen Jasmikkeen alle haluisin vanhanaikaisen sinkkikylpyammeen yrttikylpyjä varten. 
Haaveilla saa, eikö niin ;)




 Rappusilta näkyy myös vuodenvanhan kukkapenkkini ihanuudet.
Puutarha parkaa säälin. Hitunenkin lämpöä ja vähemmän sadetta tekisin sille niin hyvää.
 
Tänään meillä oli mini katastrof... pyykkinurkkauksen lattia lainehti vettä ja säikähdettiin isompaakin kuluerää olevan tulossa. Huokaisulla selvittiin, poistovedenletku oli vaan irronnut ja työtänyt vedet väärään paikkaan. 
Pahaksi onneksi samaisen komeron lattialle oli jäänyt poikien ja miun vanhat nuottikirjat. 
Niitä sitten kuivattelin saunassa illan.
 
Viulu ei ole meillä soinut aikoihin.Joskus soi piano, kitara tai basso.
Taidot heillä on varmaankin tallessa ja musiikki iso osa elämää muuten.
 
Tänään nautiskelin poikieni seurasta, kuuntelin heidän tarinoita ja iloitsin pienistä hetkistä.
Herkkuruokia ja jalkahierontaa. Niitä pieniä huomionosoituksia.




Sytytän kynttilän lyhtyyn ja toivon voimia surussa oleville

Peace and love 

Mari


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistäsi ja pikku viesti olisi mukavaa.