maanantai 4. heinäkuuta 2016

Suolaista ja makeaa






Tänään on kesälomani ensimmäinen lomapäivä. Sulattelen vielä viikonlopun kiireitä ja sopivasti ilmakin on sateinen, ajoittain kaatosateinen.
Päivän olen katsellut telkkaria ja virkannut. Hieman piti käydä seuran puolesta tavaroita palauttelemassa. Yhdet salibandykentän laidat ja ja iso makkaragrilli :D

Lauantaina salibandyseuramme Edustusjoukkue järjesti Tuplan katusähly-turnauksen paikkakunnallamme ja päivä meni helteessä kahvion pidossa.

Uuh, läkähdyttävän kuumaa oli ja rintapielet kärähti auringossa. Mutta niin mukavaa erittäin kivassa seurassa.
Illalla vielä käytiin ystävän kanssa satamassa syömässä suloisessa pikkuravintolassa. Syötiin ulkona kattoterassilla.

Yöllä piti vielä täyttää täytekakkua.




Sunnuntaina juhlittiin Esikoiseni 20 vuotis päiviä lähisukulaisten ja kummien kera.
Mukava päivä, mukavia vieraita. Tarjottavat olivat suorastaan meidän perheen retroilua. Tein ne jutut mistä Esikoinen itse tykkää.
 Suklaa-kerma-rahka täytetkakkua, levylihapiirakkaa, kaurakeksejä. Hänen menun ohi laitoin vielä maisemakahvilan raparperipiirakkaa ja muuta lisuketta.





Muutama kattus päivän mittaan istuttiin alas nauttimaan pöydän antimista.
Juhla sattui sopivaan aikaan.Tänään Esikoiseni aloitti palveluksensa Suomen armeijassa.

Arvannette tämän aamun tunnelmia. Sitä äitiyden mukana kulkevaa suolaisen makeaa haikeutta.
Suurta ylpeyttä ja iloa eteenpäin menosta sekä  haikeaa oloa ajan supernopeaa kulkemista vauva-ajoista tähän päivään.

Muistan niin selvästi päivän kun poikani oli syntynyt ja miespuolinen työkaveri kiusasi, että myy meille tuota pikaa heidän pojan mopon, poikani tulevasta "naimaluvasta"eli riparista ja inttiin lähdöstä. Naureskelin vaan, koska kaikki tuntuin niin kaukaiselta ajalta.

Aviomiehen kanssa jo kurkistettiin netissä olevia kuvia ja juttuja vekarajärven varuskunnasta. pizzalistat sotkusta jne.
Toivon todellakin siellä asioiden menevän hyvin. Pojalle pitkää pinnaa ja ärsyttävänkin olon sietokykyä. Sekä huippuhetkiä myöskin.





 Kun sade lakkaa ja vähän kuivaa maa, suunnistan metsään etsimään kanttarellejä. Näyttäs aika monella niiden suhteen flaksi käyneen.

Mutta kohta suunnistan cyclingtunnille. Taitaa olla aika lopettaa löysäily ja liikkua taas tasaisempaan tahtiin. Pari viikkoa olenkin antanut itselleni luvan olla menemättä ja väsymystä korjannut. Juoksulenkkejä ja muutama ohjattu tunti on tullut käytyä.




Mukavaa alkanutta viikkoa, lomalla tai ilman.

Mari



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistäsi ja pikku viesti olisi mukavaa.